Talon kanssa suurin edistysaskel on ollut portaikon kaiteen asennus. Siitä tuli ihan hieno. Myös alakerran ovet ja ikkunat ovat tiivistetty ja kehykset laitettu paikalleen.
Ainiin, saimme sen pikkuikkunan (hieman ruikulalle se näyttää mutta sentään parempi kuin ei mitään).
Autotallimme on muuttunut taistelutantereeksi, jossa Chad käy suurta hiirisotaa. Ansoja on viritetty hyvin monta erilaista: perinteisiä loukkuja, tarramallia ja luukullisia säiliöitä, mutta myrkky näyttää maistuvan ja toimivan parhaiten (myös perinteinen juusto sekä maapähkinävoi kelpaavat). En ota osaa tähän taistoon, enkä halua nähdä yhtäkään hiirtä, elävänä tai kuolleena.
Minä puolestani jatkan tasaista laajentumistani. Näytän siltä että olen niellyt rantapallon. Välistä kaappeja aukoessani unohdan laajentuneen ulkomuotoni. (Jää)kaapeista puheenollen, laitoin äsken elämäni ensimmäisen piparkakkutaikinan jähmettymään jääkaappiin. Saa nähdä mitä sitä tulee, sillä mielestäni käytin vääränlaista siirappia.
3 comments:
Noista hiirenloukuista. Ette ole kokeilleet sellaisia yliäänihärpäkkeitä, siis sellasia ihmisen korvan kuulumattomissa olevia ääniä päästäviä karkottimia. Ovat kenties hiiriystävällisin keino, kun eivät vangitse tai tapa, pitävät vain loitolla :-)
Ai niin, äipästä kuvia blogiin kans!
Jeps. Kuva äipästä ladattu!
Post a Comment